
Vieraskynä-artikkelin kirjoittaja:
Lakimiestalo Herkulex Oy
VT Anu Juka
Uusi rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025 ja se toi mukanaan merkittäviä muutoksia rakentamiseen. Uusi laki kumosi siten maankäyttö- ja rakennuslain säännökset rakentamiseen liittyen. Jatkossa rakennusten ja rakennuskohteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä säädetään siten rakentamislaissa. Maankäyttö- ja rakennuslaki jää kuitenkin voimaan muilta osin koskien muun muassa alueiden kaavoitusta ja lain nimi tulee muuttumaan alueidenkäyttölaiksi. Rakentamislain lisäksi tulee voimaan useita uusia asetuksia, jotka täsmentävät ja täydentävät lain säännöksiä. Osa rakentamislain säännöksistä tulee voimaan kuitenkin vasta 1.1.2026 koskien muun muassa rakentamisluvan käsittelyaikataulua, rakennuksen hiilijalanjälkilaskentaa sekä tietomallimuotoista rakentamislupaa.
Rakentamislain tarkoituksena on sujuvoittaa rakentamisprosessia, edistää päästövähennyksiä ja siten torjua ilmastonmuutosta, edistää kestävää kehitystä, vähentää hallinnollista taakkaa sekä tukea rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä.
Tässä artikkelissa tarkastelemme lain mukanaan tuomia keskeisiä muutoksia etenkin omakotitaloasujan rakentamis- ja remonttihankkeiden kannalta.
Luvat
Aiemmin rakentamiseen tarvittiin rakennuslupa, toimenpidelupa tai toimenpideilmoitus. Nämä lupamuodot häviävät ja ne korvataan yhdellä lupamuodolla eli rakentamisluvalla. Tämä yksi lupamuoto yksinkertaistaa ja selkeyttää rakentamiseen liittyvä lupamenettelyä. Rakentamisluvan lisäksi edelleen ovat olemassa poikkeamislupa, maisematyölupa ja rakennuksen purkamislupa.
Rakentamislupa uutta rakennettaessa
Uuden lain myötä rakentamislupa tarvitaan aina seuraavissa tapauksissa:
- asuinrakennus tai vapaa-ajan asuinrakennus, laajuudesta riippumatta
- kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus
- kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos
- yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä lukuun ottamatta enintään kaksi kuukautta paikallaan pidettävää tapahtumarakennetta
- vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu
- vähintään 2 neliömetriä oleva valaistu mainoslaite
- energiakaivo
- erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle
Edellisten lisäksi uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa
- jos rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin
- rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi tai
- rakennusvalvonnan on tarpeen valvoa rakennuskohteen rakentamista yleisen edun kannalta.
Laki helpottaa etenkin omalle pihalle rakentamista, sillä uusi laki nostaa lupakynnystä pienempien rakennushankkeiden osalta eli se mahdollistaa alle 30 neliömetrin tai alle 120 kuutiometrin suuruisen piharakennuksen kuten varaston, halkovajan tai pihasaunan rakentamisen ilman lupaa. Ilman lupaa rakennettavat rakennukset voivat siten olla myös talvieristettyjä ja ne voivat olla myös vesijohto- ja sähköverkossa. Tulee kuitenkin huomioida, että vaikka rakentamislupaa ei piharakennukselle tarvitakaan, niin tulee kuitenkin noudattaa lakia, asetuksia, rakentamismääräyksiä sekä kunnan rakennusjärjestystä. On siis selvitettävä, että rajoittaako jokin muu säädös tai määräys rakentamista. Kaavamääräykset saattavat asettaa rajoituksia rakentamiseen, sillä määräyksissä voi olla esim. rakennuksen sijoitteluun liittyviä rajoituksia ja myös rakennusoikeus tulee tarkistaa, että onko sitä jäljellä ja pystyykö siten pihalle enää rakentamaan. Vaikka rakentamislupaa ei tarvittaisikaan, saattaa siten joissakin tilanteissa joutua hakemaan poikkeamisluvan, jos rakennus poikkeaa vähäisesti kaavamääräyksestä, esimerkiksi jos rakennus halutaan rakentaa kaavaan merkityn tontin rakentamisalueen ulkopuolelle.
Tulee huomata, että asuinrakennuksen tai vapaa-ajan asuinrakennuksen rakentamiseen tarvitaan aina rakentamislupa. Jos rakennuksessa on kiinteä hella/liesi, niin siinä tapauksessa kohde luokitellaan asuinrakennukseksi, johon tarvitaan siis lupa.
Voidaan siis todeta, että vaikka rakentamisprojekti olisikin rakentamislupamenettelystä vapautettu, niin lainmuutos tuo rakennuttajalle kuitenkin enemmän vastuuta siitä, että osataanko lakia, määräyksiä, kunnan rakennusjärjestystä ja kaavamerkintöjä tulkita oikein. Rakennuttajan kannattaakin ennen rakennusprojektiin ryhtymistä olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan tai muuhun asiantuntijaan, mikäli säännösten yms. tulkinta tuottaa hankaluuksia ja on epäselvyyttä siitä, saako pihalle rakentaa tai onko jotain muita seikkoja joita tulee huomioida. Onkin aina hyvä selvittää nämä asiat etukäteen huolellisesti, ettei myöhemmin sitten joutuisi purkamaan taikka korjaamaan rakennusta, jollei määräyksiä tms. ole noudatettu.

Rakentamisluvasta remonttikohteessa
Edellä olemme käsitelleet lain muutosta siinä tilanteessa, kun rakennetaan jotain uutta, seuraavaksi tarkastelemme sitä, missä tilanteissa kodinremontoija tarvitsee korjaus- taikka muutostyöhön luvan.
Rakentamislupa tarvitaan:
- sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen
- rakennuksen laajentamiseen tai
- rakennuksen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen
Rakennuskohdetta korjattaessa rakentamislupa tarvitaan:
- jos korjaus kohdistuu vähäistä merkittävämmässä määrin toimenpidealueessa todetun terveyshaitan poistamiseen
- jos toimenpidealueen kantava rakenne on vaurioitunut
- jos korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden tai turvallisuuden
- jos korjaamisella on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön
- korjaamiseen, joka kohdistuu rakennuskohteen olennaisiin ominaispiirteisiin
Korjaamisen tarvitaan aina rakentamislupa, jos:
1) korjataan tai muutetaan kaavan tai lain nojalla suojeltua taikka historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta rakennuksen suojeltavalle tai rakennustaiteelliselle arvolle;
2) rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin liittyvällä korjaus- tai muutostyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen taikka energia- ja ympäristövaikutuksiin rakennuksen koko elinkaaren aikana;
3) muutetaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta olennaisesti.
Voidaan siis todeta, että mikäli rakennuksen rakenteessa kuten valesokkelirakenteessa on todettu laaja-alaisesti korjausta vaativia kosteus- ja mikrobivaurioita, niin tällaiseen korjaushankkeeseen tarvitaan rakentamislupa. Samoin lupa tarvitaan, jos rakennuksen kantavassa rakenteessa on esimerkiksi lahovaurioita, joka vaikuttaa kantavuuteen. Samoin kaikki merkittävät vesi- ja viemärilaitteistojen korjaus- ja muutostyöt ovat luvanvaraisia. Tällaiset korjaustyöt ovat olleet aiemman lainkin mukaan luvanvaraisia, joten mitään suuria muutoksia ei siten näihin liity.
Edelleenkään korjaushankkeissa ei tarvita lupaa, jos remontti koskee esimerkiksi rakennuksen sisäpintoja kuten maalausta taikka tapetointia, parketin vaihtoa taikka jos kyse on jokin vähäisen paikallisen vauriokohdan korjaamisesta, eikä kyse ole kantavasta rakenteesta.
Korjausrakentamiseen sovellettavista säännöksistä
Aiemmassa laissa ei ole ollut tarkempia säännöksiä siitä, että tuleeko korjausrakentamisessa noudattaa rakentamisajankohdan vai uuden rakennuksen rakentamista koskevia säännöksiä.
Rakentamislain 30 §:ssä säädetään, että Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä on otettava huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet eivätkä ne saa ilman painavaa syytä heikentyä korjaus- tai muutostyössä. Rakennuksen on sovelluttava aiottuun käyttöönsä. Korjausten ja muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä.
Edelleen säädetään, että Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä rakennus voidaan korjata rakennusaikaista tai sen jälkeistä rakentamistapaa noudattaen, jos korjaamisen kohteena oleva rakenne tai rakennusosa on ollut teknisesti toimiva eikä korjaamiseen kohdistu sellaista energiatehokkuuden parantamisvaatimusta, jota ei voi toteuttaa vanhaa rakentamistapaa noudattaen.
Jos rakenne tai rakennusosa on vaurioitunut siksi, että se ei ole ollut teknisesti toimiva, on korjaustyössä noudatettava uuden rakennuksen rakentamista koskevia vaatimuksia. Korjaus- ja muutostyössä voidaan noudattaa uuden rakennuksen rakentamista koskevia vaatimuksia, jos tarkoituksena on parantaa rakennuksen toimivuutta.
Näin ollen esimerkiksi laajasti kosteusvaurioituneen rakenteen korjauksessa tulee tämän mukaan noudattaa uuden rakennuksen rakentamista koskevia vaatimuksia. Rakenne on vaurioitunut, koska se ei ole ollut kosteusteknisesti toimiva.
Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys
Uusi laki säätää, että rakentamishankkeeseen ryhtyvän on hakiessaan rakentamis- tai purkamislupaa tai tehdessään purkamisilmoituksen esitettävä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, josta on käytävä ilmi arviot rakennus- tai purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien määristä.
Tällaista selvitystä ei kuitenkaan edellytetä hankkeissa, joissa purkumateriaalien määrä on vähäinen.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on päivitettävä rakennus- tai purkuhankkeen valmistuttua siten, että siitä käyvät ilmi tiedot rakennuspaikalta pois kuljetettujen rakennus- ja purkujätteiden määristä, toimituspaikoista ja käsittelystä. Myös uuden rakennuksen rakentamishankkeen selvitykseen on lisättävä tiedot syntyneistä rakennusjätteistä.
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksessä edellytetyt tiedot ilmoitetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään tietokantaan.
Ympäristöministeriön asetuksella tullaan tarkemmin vielä säätämään purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen sisällöstä, laadinnasta ja tietojen ilmoittamisesta.
Lupamenettelyn uudistuksista ja digitalisoitumisesta
Rakentamisen digitalisaatiota tavoittelevat lakimuutokset kohdistuvat ensisijaisesti viranomaisiin ja niiden toiminnan järjestämiseen. Tavoitteena on, että kaikki rakentamisen tieto koottaisiin digitaaliseen rekisteriin, jotta rakennuksen perustiedot olisivat viranomaisten digitaalisessa järjestelmässä ja paperiarkistoista voitaisiin luopua. Tämä edellyttää, että kaikki rakentamiseen ja rakennuksiin liittyviä tietoja saadaan kiinteistön omistajilta ja rakennushankkeisiin ryhtyviltä tietomallimuodossa.
Jatkossa lain edellyttämät rakennuksen rakentamista taikka korjaus- ja muutostyötä koskevat rakennussuunnitelmat ja erityissuunnitelmat pitää rakentamisluvan hakemisen yhteydessä toimittaa lupaviranomaiselle sähköisessä muodossa eli lain mukaan tietomallimuotoisina tai muuten koneluettavassa muodossa. Nämä tietomallimuotoista rakentamislupaa koskevat säännökset tulevat voimaan 1.1.2026.
Tämä mahdollistaa suunnitelmien tehokkaamman käsittelyn ja parantaa tiedon saatavuutta. Lisäksi Suomen ympäristökeskus ylläpitää rakennetun ympäristön tietojärjestelmää, johon kaikki rakennusten suunnitelmamallit toimitetaan.
1.1.2026 voimaan tulevissa rakentamislain säännöksissä on tarkoitus ottaa käyttöön lupahakemuksen käsittelyn takuuaika eli kunnan ratkaistava rakentamislupahakemus kolmen (3) kuukauden kuluttua siitä, kun rakennusvalvonta on ottanut vastaan hakemuksen liitteineen. Lisäksi on tarkoitus säätää viivästysseuraamuksista eli jos hakemuksen käsittely viivästyy, on hakijalla oikeus saada osa lupamaksusta takaisin. Määräaika rakentamislupahakemuksen käsittelylle voi siten helpottaa siten rakentamisprosessin suunnittelua. Lisäksi tämä hakemuksen käsittelyn takuuaika kannustaa myös viranomaisia tehostamaan toimintaansa ja parantaa luvanhakijoiden oikeusturvaa.
Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje
Jatkossa laki asettaa vaatimuksen laatia konekielisesti luettavissa olevan rakennuksen tietomalleihin tai koneluettaviin tietoihin perustuvan käyttö- ja huolto-ohjeen seuraavissa tapauksissa:
- uudelle rakennukselle
- korjauksen kohteena olevasta toimenpidealueesta rakennuksen korjaus- ja muutostyössä silloin kun toimenpide edellyttää rakentamislupaa
- käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, silloin kun toimenpide edellyttää rakentamislupaa
Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen on sisällytettävä kiinteistön ja rakennuksen perus- ja laajuustiedot, rakennuksen toteutumatieto, rakennuksen historiatieto, rakennuksen ylläpidon seurantatieto, kunnossapitotarveselvityksen ja kunnossapitosuunnitelman edellyttämät tiedot.
Käyttö- ja huolto-ohjeeseen on myös merkittävä rakennuksen huolto-, korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä tehdyt toimenpiteet.
Rakennuksen omistaja vastaa käyttö- ja huolto-ohjeen ajantasaisuudesta.
Asetuksella tullaan antamaan tarkempia säännöksiä rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen sisällöstä ja tietojen koneluettavasta muodosta.
Lopuksi
Uuden lain myötä siis tietyille pienille rakennuksien ja rakennelmien rakentamiselle ei siis pääsääntöisesti tarvitse rakentamislupaa. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että monien rakennushankkeiden läpivienti nopeutuu ja myös halpenee, koska muun muassa luvan hakemiseen liittyvät kustannukset jäävät pois. Tämä saattaa siten rohkaista monia toteuttamaan rakennushankkeitaan, jotka ovat aiemmin saattaneet jäädä tekemättä juuri lupaprosessin monimutkaisuuden vuoksi. Rakentamislaki voi siten mahdollistaa oman tontin hyödyntämisen uudella tavalla, mikä saattaa siten myös parantaa asumismukavuutta ja lisätä kiinteistön arvoa.
Kun laki tulee voimaan, voi alussa haasteeksi kuitenkin muodostua vähäinen tietoisuus lain sisällöstä ja sen vaatimuksista. Vakka laki madaltaakin lupakynnystä, niin siltikin tulee selvittää kaikki muut lain säännökset, määräykset ja kunnan rakennusjärjestyksen sisältö, koska ne saattavat jopa kokonaan estää rakentamishankkeen taikka vaatia poikkeamisluvan hakemisen. Tällöin on suositeltavaa kääntyä asiantuntijan apuun taikka kysyä neuvoa viranomaistaholta kuten rakennusvalvonnasta.
Seuraavasta linkistä voit halutessasi lukea Herkulexin artikkeleita rakentamiseen ja remontoimiseen liittyen: https://herkulex.fi/category/rakentaminen-ja-remontointi/
Vieraskynä-artikkelin kirjoittaja:
Lakimiestalo Herkulex Oy
VT Anu Juka
Vastaa