Pyysimme syksyn mittaan käyttäjiämme lähettämään meille sellaisia remonttiaiheisia kysymyksiä, jotka olivat jääneet askarruttamaan heitä oman remontointi- tai rakennusprojektin aikana.
Poimimme lähettämienne kysymysten joukosta yleisimmät ja kiinnostavimmat, joihin yhteistyökumppanimme Herkulexin asiantuntija Anu Juka (VT, OTM) pääsi vastaamaan. Tutustu alta kysymyksiin vastauksineen.
Jos jokin remontoinnissa jäi vielä askarruttamaan, voit tutustua muun muassa Urakkamaailman remonttiartikkeleihin sekä laajaan hinta-arkistoon!
Remontti edessä? Jätä remontti-ilmoitus ja löydä luotettava tekijä!
Kysymys:
Urakoitsija on tehnyt lisätöitä ilmoittamatta asiasta asiakkaalle ja laskuttanut lisätyöt sovitun tuntihinnan mukaan. Onko urakoitsija toiminut oikein?
Vastaus:
Lähtökohtaisesti ei ole toiminut oikein, koska urakoitsijan on yleensä pyydettävä tilaajalta lupa lisätöiden suorittamiseen.
Kuluttajansuojalaissa kuitenkin säädetään, että Jollei tilaaja ole tavoitettavissa kohtuullisessa ajassa, lisätyöt saadaan suorittaa vain, jos niistä perittävät kustannukset ovat vähäiset euromäärältään tai suhteessa sovitun palveluksen hintaan tai siitä annettuun hinta-arvioon. Lisätöiden kustannukset eivät saa johtaa mahdollisesti sovitun enimmäishinnan ylittymiseen.
Kysymys:
Kuinka urakoitsijan tulisi toimia, jos tuntityöurakan arvioitu kesto ylittyy?
Vastaus:
Tähän voisi soveltaa kuluttajansuojalain hinta-arviota koskevaa sääntöä eli Jos toimeksisaaja on antanut palveluksesta hinta-arvion, lopullinen hinta saa ylittää arvion enintään 15 prosentilla. Tilaaja ja toimeksisaaja voivat kuitenkin erikseen sopia siitä, kuinka paljon annettu hinta-arvio saadaan ylittää.
Kysymys:
Jos urakka on sovittu maksettavaksi sen jälkeen kun urakka on suoritettu kokonaisuudessaan, kuinka pitkä maksuaika urakoitsijan lähettämässä laskussa tulisi olla?
Vastaus:
Maksuaikaa ei ole määritelty laissa. Maksuajasta voivat osapuolet sopia. Tavallisesti kuitenkin kuluttajan kohdalla sovelletaan 14 vuorokauden maksuehtoa, mikä tarkoittaa sitä, että kuluttajan on maksettava lasku viimeistään 14 päivän kuluessa laskuhetkestä, jos lasku tulee jälkikäteen.
Tulee kuitenkin huomata, että jollei palvelusta suoriteta kiinteään hintaan, toimeksisaajan on tilaajan pyynnöstä annettava tälle kirjallinen erittely, jonka perusteella voi arvioida suorituksen sisällön ja sen, miten palveluksen hinta määräytyy. Tilaaja, joka on pyytänyt erittelyä ilman aiheetonta viivytystä palveluksen tultua suoritetuksi tai tilaajan saatua siitä laskun, on velvollinen maksamaan vasta erittelyn saatuaan.
Kysymys:
Onko suullinen sopimus sitova?
Vastaus:
Suullinen sopimus on myös sitova. Mutta riitatilanteissa sopimuksen sisältöä voi olla vaikeaa jälkikäteen näyttää toteen. Näin ollen on suositeltavaa tehdä sopimukset aina kirjallisena.
Kysymys:
Uudessa talossa huomattiin virheitä, talofirma sanoi että ne korjataan vasta 1-vuotistarkastuksessa. Kuitenkin perussopimusteksti sanoo, että virheestä tulisi ilmoittaa heti ja korjata mahdollisimman pian. Miten siis toimia?
Vastaus:
Virheen oikaisu on suoritettava kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja on ilmoittanut virheestä. Laissa ei ole tarkemmin säännelty sitä, mikä on kohtuullinen aika. Tämä tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, ettei korjausta voida lykätä 1-vuotistarkastuksen jälkeen suoritettavaksi, varsinkaan jos vuositarkastukseen on vielä useita kuukausia ja jos virheestä aiheutuu haittaa, eikä sen korjaamista voida lykätä.
Ostaja voi asettaa urakoitsijalle kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa virheen oikaisemiseen on ryhdyttävä. Jos urakoitsija ei asetetun määräajan kuluessa ole ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin virheen oikaisemiseksi, voi tilaajalla olla oikeus teettää korjaus toisella ja vaatia siitä korvauksia urakoitsijalta.
Jos taas vuositarkastus on lähellä, eikä korjausten siirtämisestä vuositarkastuksen jälkeen aiheuta haittaa, voidaan katsoa, että urakoitsija saa suorittaa korjaukset vuositarkastuksen jälkeen.
Kysymys:
Meillä alkoi saunaremontti maaliskuussa 2023. Se on edelleen kesken! Olemme maksaneet urakoitsijalle osan ennakkoon. Nyt emme saa urakoitsijaan yhteyttä. Saimme lisäksi selville, että kyseinen urakoitsija onkin ulosotossa ja vieläpä ulosottokelvoton. Miten etenemme?
Vastaus:
Tässä olisi hyvä reklamoida urakoitsijaa kirjallisesti (jollette ole vielä tätä tehneet) ja esittää vaatimus siitä, että urakka tulee saattaa loppuun viipymättä (asettakaa joku määräaika minkä kuluessa työt tehtävä loppuun) ja jollei urakkaa suoriteta loppuun, teillä on oikeus purkaa sopimus ja teettää työt loppuun toisella urakoitsijalla ja vaatia siitä aiheutuvat kustannukset urakoitsijalta. Jollei urakoitsija maksa, on mahdollista nostaa velkomuskanne käräjäoikeudessa.
Koska urakoitsija on ulosotossa ja todettu, ettei sillä ole ulosmittauskelpoista tuloa eikä omaisuutta, on valitettavan todennäköistä, ettei urakoitsijalta saada koskaan perittyä teille aiheutuvia kustannuksia. Näin ollen velkominen oikeudessa ja ulosoton kautta periminen, ei edellä mainitut seikat huomioiden tässä tapauksessa auta. Mahdollista on myös, että joku velkoja hakee urakoitsijan konkurssiin.
Kysymys:
Kuinka paritaloremonttien laajemmista remonteista (esim. Käyttövesiputkiremontti) kannattaa sopia? Kannattaako osakkaiden tehdä yhteinen vai erilliset urakkasopimukset?
Vastaus:
Mikäli tässä on kyse asunto-osakeyhtiömuotoisesta paritalosta, jossa osakkaat yhtiöjärjestyksen mukaan vastaavat huoneistonsa kunnossapidosta mukaan lukien käyttövesiputkisto, näkisin, että suositeltavaa ja selkeämpää olisi tehdä erilliset urakkasopimukset. Tämä on selkeämpää myös mahdollisten virhe- vahinkotilanteiden kuin myös vastuukysymysten kannalta.
Mikäli taas kyse on asunto-osakeyhtiömuotoisesta paritalosta, jossa taloyhtiö vastaa käyttövesiputkiston kunnossapidosta, tulisi sopimus tehdä taloyhtiön nimissä.
Kysymys:
Urakoidaan osakkaan puolesta osakkaan tilaa ja käyttötarkoitus ja vaatimukset muuttuvat joiltain osin. Heikoksi todettu ilmastointi korjataan. Ilmastoinnilla on hoidettu useiden eri omistajien tiloja ja vaihdon jälkeen kaikkien ilmastointi paranee. Kenelle kuuluvat vaihtokustannukset?
Vastaus:
Tähän kysymykseen on vaikeaa antaa tarkempaa vastausta ja ottaa tähän kantaa tarkemmin, koska asian arviointi edellyttäisi tarkempaa tietoa asiasta.
Lähtökohtaisesti todetaan, että jos ilmanvaihto on heikko ja vaatii siten asiantuntijan arvion mukaan korjausta, taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluu myös ilmanvaihtojärjestelmä, ellei sitten yhtiöjärjestyksessä ole määrätty toisin.
Kysymys:
Yläkerran asukas aiheutti kolmannen kerran vesivahingon asuntooni. Isännöitsijätoimisto kieltäytyy antamasta vahingon aiheuttajan yhteystietoja minulle. Toimiiko isännöitsijä oikein?
Vastaus:
Jos yläkerran asukas on vuokralainen, isännöitsijä ei saa antaa hänen yhteystietojaan ilman tämän suostumusta.
Jos taas yläkerran asukas on osakas, on osakeluettelossa saa tiedot osakkeiden omistajista. Osakeluettelo on julkinen, ja otteen pyytänyt osakas näkee siitä muun muassa huoneiston omistajan nimen ja osoitteen.
Kysymys:
Mistä tiedän mikä on remontin takuuaika?
Vastaus:
Remontille voidaan antaa takuu, mutta takuun antaminen ei ole pakollista. Ilman takuutakin myyjä vastaa virheestä lain virhevastuusäännösten perusteella. Urakan takuuajasta sovitaan tapauskohtaisesti urakkasopimuksessa. Usein takuuaika on kaksi vuotta. Voit tarkistaa remonttisopimuksesta, onko remontille annettu takuu ja mikä on takuuaika.
Kysymys:
Remonttia varten tilattiin suunnitelma, joka on tehty hyvin yksityiskohtaisesti. Suunnittelija ja urakoitsija ovat sitä mieltä, että osa suunnitelmassa mainituista työvaiheista voi jättää tekemättä. Onko suunnittelija enää vastuussa työn onnistumisesta, jos suunnitelmaa ei noudateta täysin?
Vastaus:
Mikäli myöhemmin havaittaisiin, että työ ei ole onnistunut johtuen suunnitelman muutoksista/pois jätetyistä työvaiheista, niin käsityksemme mukaan suunnittelija voi tässä tapauksessa mahdollisesti olla vastuussa, ja jos on näyttää, että suunnittelija on hyväksynyt muutokset.
Tulee myös huomata, että jos kyse on sellaisesta remontista, jolle on tarvinnut rakennus- tai toimenpideluvan, niin yleensä tällaisista suunnitelmien muutoksista tulee olla yhteydessä myös rakennusvalvontaan. Muuttuneet suunnitelmat tulisi siten hyväksyttää myös rakennusvalvonnassa.
Kysymys:
Jos ostetussa asunnossa havaitaan virhe myyjän tekemässä remontissa, milloin on kyse asuntokaupan virheestä?
Vastaus:
Tähän on vaikeaa antaa yksiselitteistä vastausta, sillä mahdollinen myyjän vastuu arvioidaan aina tapauskohtaisesti kokonaisarvion perusteella, jolloin arvioinnissa otetaan huomioon mm. kauppahinta, kohteen ikä, myyjän mahdollinen tietoisuus virheestä jne.
Kysymys:
Jos ostetussa asunnossa huomataan virhe jonka korjaus maksaa alle 2% käypästä kauppahinnasta, onko myyjä vastuussa korjauksen kuluista?
Vastaus:
Näiden tietojen perusteella tähän ei voida vastata.
Se että, onko kyseessä myyjän vastuulle kuuluva virhe, arvioidaan aina tapauskohtaisesti kokonaisarvion perusteella, jolloin arvioinnissa otetaan huomioon mm. kauppahinta, kohteen ikä, myyjän mahdollinen tietoisuus virheestä jne. Eli virhettä ei arvioida pelkästään korjauskulujen perusteella.
Vastaa