Kasvikatot ovat alkaneet näkyä myös suomalaisten rakennusten pinnoilla. Tulevan vuoden 2025 asuntomessuilla Oulun Lehtokylän pientaloalueella rakennuskaava määrittää rakennettavan kasvikaton asuinrakennusten ja autokatosten päälle. Kyse ei ole siis pelkästä muoti-ilmiöstä, vaan kestävän tulevaisuuden rakentamisesta, ympäristö ja asukkaat huomioiden.
Mikä on kasvikatto?
Kasvikatto tarkoittaa rakennuksen katolle asennettavaa kasvillisuuskerrosta, joka tuo hyötyjä asujalle itselleen sekä ympäristölle. Kasvikatto on myös rakennuksen pinnalla esteettinen ja kaunis yksityiskohta, joka tuo iloa silmälle.
Kasvikatto toimii samalla periaatteella kuin vuosikymmeniä sitten käytetty multa maakellareiden päällä. Talvella kasvikatto tuo lämpöä ja kesällä viilennystä, mikä näkyy positiivisena vaikutuksena kodin energiankulutuksessa.
Kasvikatto voidaan rakentaa erilaisista kasveista, kuten maksaruohosta, jäkälästä ja niittykasveista. Viherkaton rakennuksessa tulee kuitenkin huomioida rakennuksen ikä ja kunto. Koska kasvikatto painaa enemmän kuin tavallinen katto, ennen rakennusprojektiin ryhtymistä onkin hyvä varmistaa rakennesuunnittelijalta, kestääkö rakennuksen kattorakenteet vihermaton painon, etenkin jos kyseessä on vanhempi rakennus. Katon tulee jaksaa kannatella kosteiden kasvien lisäksi myös talven lumikuorma. Kasvikaton rakentamiseen voidaan tarvita myös lupa rakennusviranomaisilta.
Kasvikaton hyödyt
Kasvikatolla on monia positiivisia hyötyjä ympäristölle ja talon omistajalle:
- Helppohoitoinen
- Kestävä ja pitkäikäinen, kestää jopa 50 vuotta
- Suojaa kattorakenteita auringon paahteelta ja pakkasilta
- Auttaa vähentämään lämpösaarekkeita kaupunkialueilla
- Imee sadevettä, auttaa hallitsemaan hulevesiä ja vähentää viemäreihin valuvaa vesimäärää
- Pienentää hiilijalanjälkeä – kasvit sitovat hiilidioksidia ja tuottavat happea
- Parantavat ilmanlaatua kaupunkiympäristössä ja sitovat pienhiukkasia
- Viilentää kesällä, eristää lämpöä ja vaimentaa ääniä
- Luonnollinen ja kaunis yksityiskohta kodin pihapiirissä. Tekee kaupunkikuvasta viihtyisämmän.
Ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi kasvikatto suojaa myös kattopintaa eikä se vaadi suurempaa hoitoa, kuin tavallinen kattokaan. Oikein rakennettuna kasvikatto on pitkäikäinen ja kestävä.
Lue myös: Biofiilinen suunnittelu – Tuo luonto kotiisi!
Kokeile aluksi pienen rakennuksen katolle
Kasvikattoa voi aluksi kokeilla jonkin pienen rakennuksen kattopinnalle. Esimerkiksi leikkimökin, saunan, autotallin tai vajan katto soveltuu erinomaisesti tähän tarkoitukseen. Rakentaminen ei ole vaikeaa eikä kallista, mutta kasvien valinnassa tulee huomioida niiden soveltuvuus eri maa-alueella.
Osa kasveista pärjää paremmin merenläheisyydessä kuin metsän keskellä. On tärkeää muistaa, että vaikka jäkälä näyttää upealta kattopinnalla, sitä voi kerätä luonnosta vain maanomistajan luvalla. Rakennuksen jälkeen kasvikatto alkaa elää omaa luonnollista elämää, kuten luonto yleensä. Vuosien saatossa katolle voikin ilmestyä uusia kasvilajeja tuulen ja lintujen lennättäminä.
Koska kasvikatto on osa luontoa, sitä ei tarvitse lannoittaa. Ainoa soveltuva lannoite kasvikatolle on kompostin lannoite, jota voidaan laittaa katon kasvualustaan.
Moni pelkää kasvikaton aiheuttavan kosteusvaurioita rakennukseen. Tämä on kuitenkin turha huoli, sillä mikäli kasvikaton suunnittelu tehdään huolellisesti yhdessä ammattilaisen kanssa, katosta tulee kestävä ja pitkäikäinen sijoitus ympäristölle ja rakennuksen omistajalle.
Vastaa